Borrelioosi Blogi


Postia Augsburgista
7.10.2012, 17:01
Filed under: Uncategorized | Avainsanat:

Blogipostilaatikko on kolahtanut!  Todella mukava saada ensimmäinen kirje Sinulta, Päivi! Tiina jo kertoikin, että olet päässyt perille vanhaan kunnon Augsburgiin ja BCA:han.

Kuten Päivi itse sen sanoo: ”Suomalaisten soihtuviesti Augsburgissa jatkuu…

Täällä jälleen Augsburg, joskin nyt eri kirjoittajan voimin. Lupailin Tiinalle, että pyrin voinnin ja ajan salliessa kertomaan kuulumisiani BCA-klinikalta tänne Tiinan&Sarin hienosti aloittamaan blogiin.

Päivittelyvuorossa tällä kertaa siis Päivi. Olen ilmeisesti koko elämäni sairastanut borrelioosia eli Lymen tautia. Olen oireillut niveloirein ja tulehdusarvojen nousuin jo yksivuotiaasta asti. Sahaavaan laskooni syyksi epäiltiin lastenreumaa, jota ei kuitenkaan diagnosoitu johtuen oireiden ennakoimattomalla tavalla vaihtelevasta aktiivisuudesta.

Elämäni nelikymmenvuotisen taipaleen aikana tutuiksi ovat tulleet vihlovat nivel- ja lihaskivut, migreeninkaltaiset päänsäryt, sydän- ja verisuonistoon liittyvät ongelmat (verenpainevaihtelut, sykevaihtelut), nivelturvotukset sekä jatkuva flunssankaltainen olo, yleinen ”vetämättömyys”, uupumus ja väsymys. Viime vuosina kognitiiviseen ja neurologiseen puoleen keskittyvät ongelmat (näköhäiriöt, tasapaino-ongelmat, keskittymishäiriöt, muistiongelmat) ovat lisääntyneet. Tämän vuoden alussa poskiontelotulehdukseen käyttämäni doksisykliinikuuri suorastaan räjäytti oirekirjon ja useampi kuukausi meni niin tajunnan kuin sietokyvyn rajamailla hirvittävien kipujen, infernaalisten migreenien ja muiden oireiden suossa.

Alkuvuoden olotilani karmeuden jäädessä kotimaan lääketieteen puolella vaille selitystä (normaali pään MRI, melkein normaali serologia yms. normaalius, ei borreliavasta-aineita) päätin tällä kertaa jatkoselvittää asioita hieman itse. Lähetin verinäytteitäni Saksaan, Bremeniin, LTT-MELISA –testiin. Samalla testautin oheisinfektioita, sillä olin internetistäkin apua etsiessäni törmännyt borrelioosiyhdistyksen sivuilla tietoon, että borrelioosi harvoin on ”vain” borrelioosi, vaan mukana on myös oheisinfektioita. MELISA-testi jäi kohdallani tuloksiltaan hieman köyhähköksi, sillä sen perusteella laboratoriolääkäri ei pystynyt sanomaan onko minulla ”tulossa oleva vai poispäin menossa oleva borrelioosi”.

Oheisinfektioista saamani vastaus oli yllätys, sillä vaikka vasta-ainetesti verestä oli negatiivinen, PCR-tutkimuksella löytyi babesia. Luettuani tuon itselleni täysin tuntemattoman taudin oireet ja mahdolliset seuraukset ajattelin, että nyt varmaankin suomalainen terveydenhuolto ottaa tällaisen infektoituneen sairastajan äkkiä hoidettavakseen. Juuri mitään ei tapahtunut nopeasti saamastani lähetteestä huolimatta, ja sekin vähä mitä on lopulta tapahtunut, ei juuri ole vielä mihinkään mitään vaikuttanut. Saksassa teettämiini testeihin ei luoteta ja PCR-testi toistetaan. Pöydällä käyneet diagnoosivaihtoehdot ovat tähän asti olleet erilaiset reumaattiset sairaudet (reaktiivinen artriitti, nivelpsoriaasi, SLE, CNS-SLE), neuroborrelioosi, MS-tauti sekä stressi. Psykiatria ei ole vielä ehdotettu, mutta eiköhän sekin sieltä jossain välissä tule, jos mikään suomalaisittain kelvollinen diagnoosi ei tärppää.

Edellä kuvatusta suosta olen lähtenyt hilautumaan omine nokkineni ylöspäin ja myös ulospäin, nimittäin maastamme. Löydettyäni tiedon BCA-klinikan olemassaolosta, otin paikasta selvää ja pyrin saamaan yhteyden myös muihin, jotka olivat ko. klinikalla käyneet. Ilmoittauduin klinikan hoitojonoon toukokuun alussa. Sain peruutusajan ja pääsin ensimmäiselle käynnille klinikalle heinäkuun puolivälissä. Tuolloin olin lääkärin vastaanotolla ja kävin verikokeissa. Ilokseni Tiina ehti silloin hoito-ohjelman taukohetkensä aikana esitellä klinikkaa.

Sain testitulokset ensimmäisellä käynnillä otetuista verikokeista viikon sisällä sähköpostiini. Olin sopinut lääkärini kanssa soittoajasta ja tuolloin elokuun alkupuolella jutellessamme kävimme tulokset läpi. Lääkärini ja tohtori Nicolaus ovat molemmat varmoja, että minulla on borrelioosi, jonka olen todennäköisesti saanut jo äidiltäni odotusaikana. Oirehistorian perusteella tautikirjostani löytyy babesiaa ja bartonellaa. Lisäksi testeissä näkyivät korkeat vasta-ainetasot keuhkoklamydialle ja coxsackie –virukselle.

Immuunipuolustukseni tasoa mittaava CD57 NK+ solujen määrä oli 37 (raja-arvo 100-360, kuten täällä muistaakseni aiemmin on mainittukin). Olen pyrkinyt selvittämään lääketieteellisistä artikkeleista CD57 –tason merkitystä borrelioosissa. Olen tullut lukemani jälkeen omassa pienessä päässäni siihen tulokseen, että se on yksi indikaatio immuunipuolustuksen tasosta ja elimistön rasittumisesta taistelussa jotakin vastaan, mutta ei riitä esim. voinnin arviointiin, sillä jotkut, joilla ko. solutaso on hyvinkin matala, voivat vallan mainiosti. Lymen taudissa kuitenkin pitää tarkastella kokonaisuutta ja silloin tuo CD57 voi olla yksi kokonaisuuden osa, merkittävä tai vähemmän merkittäväkin. Omalla kohdallani sen hyvin matala taso kuitenkin näyttäisi nyt korreloivan niin vointiin kuin sairaudentilaankin.

Klinikan lääkäri oli huolissaan voinnistani ja ehdotti luontaishoitojen aloittamista välittömästi, koska klinikalle en päässyt erinäisistä syistä ennen kuin nyt lokakuussa. Sain tuotteet tilattua klinikan yhteydessä toimivasta Centrum für Vitalität und Prävention ’ista. Ne tulivat postin kautta nopeasti ja ne käyttöön otettuani huomasin jonkin ajan kuluttua oloni kohentuvan, etenkin tokkuraisuus ja aivosumu alkoivat hälvetä. Lääkäri korosti myös riittävän veden juomisen merkitystä, kasvispainotteista ruokavaliota sekä raitista ilmaa, millä kaikella on luonnollisesti vaikutusta yleiseen hyvinvointiin ja sitä kautta elimistöön kykyyn toimia infektiota vastaan.

Sovin saapuvani klinikalle lokakuun alussa toiselle lääkärikäynnille ja jääväni sen jälkeen välittömästi hoitoon.”

Advertisements

3 kommenttia so far
Jätä kommentti

Lämpimät kiitokset Päivi !!! voimia hoitoihin !!!

kommentti Kirjoittanut leena laine

Kiitos Leena 🙂

kommentti Kirjoittanut Päivi

Hei olisko mahdollista saada yhteystietoja kun olen juur tuota hoitopaikkaa etsimässä. Tää ei ole kommentti vaan avunpyyntö

kommentti Kirjoittanut Pirkko Silvennoinen




Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s



%d bloggers like this: