Borrelioosi Blogi


Ponnistelut jatkuvat
12.9.2012, 19:09
Filed under: Uncategorized | Avainsanat: , ,

Eilen iltapäivällä, pilvien alkaessa kerääntyä Augsburgin taivaalle ja painostavan kuumassa säässä, meillä oli Tiinan kanssa peräjälkeen tapaamiset lääkärimme tri Nicolauksen kanssa.  Ne venyivät molemmilla yli tunnin keskusteluiksi hoidon tuloksista tähän asti sekä – vielä tärkeämpää – hoitojemme jatkosta.  Ei ollut tietystikään yllätys meille kummallekaan, että hoito jatkuu.  Sen osasimme itsekin ennustaa sekä olostamme että isojen verikokeiden tuloksista.  Minä olin huolestunut Tiinan puolesta, koska kokeet näyttivät bakteerin aktivoitumisen (loppujen lopuksi hyvä asia: se on nyt saatu esille piilopaikoistaan ja hänen CD57 –arvonsa on vain hiukan noussut) ja Tiina minun puolestani (CD57 –arvoni on edelleen aika matala: 22)!  Eikö sitä niin sanotakin, että helpompi nähdä toisen olo ja vaivat, kuin arvioida omiensa vakavuus?! 

Iso uutinen oli kuitenkin se, että siirrymme molemmat kokeilemaan antibioottinen nauttimista suun kautta!  Antibioottien yhdistelmä sekä siihen liittyvä Artemisia annua (2 x 2 päivässä) säilyvät samoina; myös niiden nykyinen vahvuus pysyy toistaiseksi (siis: Azithromycin 500mg/3 kertaa viikossa, Rifampicin 300mg/kerran päivässä ja Minocyclin 100mg/2 kertaa päivssä).  Minun täytyy myöntää, että vaikka tämä uutinen yllätti minut, ei se suinkaan ollut epämiellyttävä yllätys.  Tosin ajattelen, että on vaikeampi – henkisesti – palata iv-hoitoon pienen paussin jälkeen, jos sellainen tilanne tulee eteen.  Tiina oli epäileväisempi ja ”harasi hiukan vastaan”, sillä olemme tälläkin käynnillä törmänneet useaan BCA:n perhoshuonekerhon jäseneen, joka on palannut iv-regiimiin kuukauden tai parin tabletti-regiimiä kokeiltuaan.  He ovat raportoineet oireiden palanneen ja olon huonontuneen.  Tosin meillä ei tietystikään ole vertailukohtaa, koska pillereitä onnistuneesti popsineet kohtalotoverit eivät ole täällä raportoimassa olostaan tai sen parantumisesta.  Eilen illalla jo kuitenkin ”juhlimme” pillereihin siirtymistä monilla, runsailla kreikkalaisen keittiön vihannes- ja tahna-annoksilla Maximilianstrassen Poseidon –ravintolassa ja skoolasimme kuplattomalla vedellä, kuten kuuluukin!

Piikkiperhosista emme kuitenkaan kokonaan luovu, ehei!  Nautimme edelleen vitamiinipaukkumme suonensisäisesti, mutta vain kerran viikossa.  Toivomme, että mukava hoitajamme Maritel jaksaa jatkaa meidän ja vitamiinisekoituksemme kanssa vielä ainakin seuraavat 8 viikkoa tai kunnes puhelinvastaanottomme lääkärin kanssa toisin päättää.  Minun osaltani hoitoa arvioidaan seuraavan 8 viikon sisällä ja selvitetään, voidaanko hoitoa hiukan lieventää.  Nyt on saatu ”ensimmäisen tulokset” (dixit lääkärimme) ja kystamuodossa sekä solunsisäisessä muodossa piileskelleet ylenmääräiset Bb:t on osittain saatu normaalimuotoon.  Tosin norjalainen Anette kertoi eilen juuri poikansa verestä löytyneen kystamuotoja ja spirokeettoja vielä kuudentoista viikon tehokkaan antibioottihoidon jälkeenkin.  Aloin näillä eväillä jo yöllä suunnitella, että palaisin Suomessa myös takaisin taitavan akupunktioeksperttini hoitoon nyt, kun piikit muuten vähenevät.  Akupunktio on aika joustava tukihoito.

Tämän viikon hoito-ohjelmamme noudattelee vielä jo olemassa olevaa ja niin olemme siis nauttineet korkeataajuushoidosta kuin siamilaiset kaksoset vierekkäisillä peteillä nukkuen sekä istuneet samanaikaisesti perhoshuoneessa muita perhostelijoita jututtaen.  Tuttavamme Marek on vielä täällä ja seuraa varsin ortodoksisesti kolmatta ja neljättä kuukautta hoitoja sekä Singletonin dieettiä.  Marek todistaa hyvin selvästi sen, miten tärkeää on päättäväisyys ja tiukka ohjelmien ja tukihoitojen noudattamien!  Hän on kuin eri ihminen, energinen ja ”läsnä” sekä kivuton, näiden viikkojen jälkeen.  Hän tekee enemmän ja enemmän etätöitä ja suunnittelee jo paluuta Australiaan ja Singletonin -dieetin, kuntoilun ja luonnonlääkkeiden käytön jatkamista koko loppuelämänsä.  Hänen DC57 –arvonsa on jo noussut ylimmälle, toivotulle tasolle ja on 360. Olemme kuitenkin hiljaa keskenämme jutelleet Tiinan kanssa, että Marekin ehdoton hedelmäkielto ei tule meille sopimaan, vaan me ainakin aiomme nauttia vielä monta aikaa suomalaisista marjoista ja hedelmistä – ehkä joskus jopa repsahdamme ei-luomuun…  Mutta Marek on vaikuttava esimerkki siitä, miten se kuuluisa harmaa kivi läpäistään.  Löytyisiköhän meistä tuota samaa, kun ryhdymme uudelleen noudattamaan Singletonia tämän hotellielämän jälkeen?

Advertisements

Jätä kommentti so far
Jätä kommentti



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s



%d bloggers like this: